Miksi uuden tekoälyasetuksen avoimuusvaatimukset ovat viestijöille olennaisia?

Euroopan Unionin uusi tekoälyasetus (EU AI Act) tuli voimaan elokuussa. Tekoälyasetus toi mukanaan uusia avoimuusvaatimuksia tekoälyn käytölle ja tekoälyllä tuotetulle sisällölle. Vaatimukset ovat juridisia mutta ne avaavat myös isomman kysymyksen luottamuksesta, läpinäkyvyydestä ja viestinnän vastuusta tekoälyn aikakaudella.  

Avoimuusvaatimukset koskevat muun muassa tilanteita, joissa sidosryhmille pitää kertoa, että he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa tai altistuvat tekoälyn tuottamalle tai manipuloimalle sisällölle, kuten kuville, äänille, videoille, deepfake-sisällöille sekä julkista etua koskeville tekoälyllä tuotetuille teksteille.

Tekoälyasetus pyrkii myös määrittelemään, kenelle vastuu tekoälyjärjestelmien käytöstä kuuluu. Mutta mitä vastuu tarkoittaa käytännössä, kun tekoälystä tulee tavallinen osa viestintätyötä? Selventääkö tekoälyasetus vastuukysymystä – vai onko vastuuta jatkossa helpompi siirrellä ihmisen, organisaation ja järjestelmän välillä?

Tässä koulutuksessa käsitellään sitä, mitä asetus tarkoittaa viestijöille ja miten sen mukanaan tuomaan murrokseen tulisi suhtautua yhteiskunnan, organisaatioiden ja viestijöiden näkökulmasta:

• Mitkä ovat sääntelyn keskeiset tavoitteet ja velvoitteet? Mitä ne merkitsevät käytännössä viestinnän ammattilaisille?
• Mitä tapahtuu, kun yleisön pitää yhä useammin arvioida, onko sisältö ihmisen, organisaation vai tekoälyn tuottamaa?
• Tekoälyasetus perustuu tekoälyn käyttöön liittyvien riskien arviointiin. Millaisia arvoja näihin arvioihin sisältyy, ja miten ne voivat auttaa viestinnän ammattilaisia pohtimaan tekoälyn käyttöä omassa työssään? Miten tällaiset arvot voivat ohjata käytäntöä sen sijaan, että ne olisivat vain sääntöjä, joita noudatetaan? Miten sääntelyn taustalla olevia arvoja ja arvioita voidaan kriittisesti tarkastella ja kyseenalaistaa?
• Miten organisaation luottamus rakentuu tilanteessa, jossa tekoälyä voidaan käyttää sekä vastuullisesti että harhaanjohtavasti?
• Tekeekö tekoälyasetuksen edellyttämä läpinäkyvyys viestinnästä luotettavampaa? Mitä läpinäkyvyydellä oikeastaan tavoitellaan – ja mitä sen pitäisi viestinnässä saada aikaan?
• Entä mitä viestijän pitäisi osata kysyä, linjata ja sanoittaa omassa organisaatiossaan, jotta tekoälyn käyttö ei jää vain tehokkuusvälineeksi vaan sitä tarkastellaan myös eettisenä, viestinnällisenä ja yhteiskunnallisena kysymyksenä?

KOULUTUKSEN SISÄLTÖ

EU:n tekoälyasetus tuo uusia avoimuusvaatimuksia tekoälyn käytölle ja tekoälyllä tuotetulle sisällölle. Koulutuksen alussa Traficomin juristi Mari Rupponen käy lyhyesti läpi tekoälyasetuksen keskeiset tavoitteet. Hänen johdollaan perehdytään uusiin avoimuusvelvoitteisiin sekä tarkastellaan erityisesti tekoälyllä tuotetun ja muokatun sisällön merkitsemiseen liittyviä velvoitteita. Lisäksi puheenvuorossa avataan sääntelyn keskeisiä velvoitteita ja niiden käytännön merkitystä.

Tämän jälkeen pääkouluttaja Henrik Rydenfelt käsittelee laajemmin, mitä sääntely merkitsee viestinnän etiikalle, luottamukselle, yleisösuhteelle ja organisaatioiden vastuulliselle tekoälyn käytölle.

KENELLE

Tämä koulutus on suunniteltu viestinnän ammattilaisille, jotka haluavat saada katsauksen uuteen tekoälyasetukseen ja oppia, miten asetus vaikuttaa viestijän työhön niin käytännöllisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.

HALUATKO RAKENTAA OMAN NÄKÖISESI KEHITTYMISPAKETIN TYÖSI TUEKSI?
Hanki itsellesi tai organisaatiollesi koulutuskortti ja voit valita pakettiin tarjonnastamme juuri itseäsi kiinnostavat koulutuspäivät. Voit sisällyttää myös tämän koulutuspäivän osaksi koulutuskorttia. Lue lisää koulutuskortista täällä.

Tietojen käsittely

Ilmoittautumalla mukaan hyväksyt sähköpostiosoitteesi lisäämisen uutiskirjeemme jakelulistalle. Saat ProComilta viestejä viestintäalaan, koulutuksiin ja tapahtumiin liittyen. Voit koska tahansa pyytää tietojesi poistoa postituslistaltamme. Käsittelemme tietoja GDPR:n mukaisesti.